Cherry & minä
Minä & ValkoinenpaimenkoiraEnsimmäisen valkoisen saapuessa liityin heti Suomen valkoinenpaimenkoira -yhdistykseen sekä rekisteröidyin yhdistyksen keskustelufoorumille. Ajattelin tämän parhaaksi tavaksi vähitellen tutustua muihin rodun harrastajiin, ja varsin toimiva tapa tuo olikin. Osallistuimme Ronnin kanssa mm. Etelä-Suomen aluetoiminnan alla järjestettyihin hakutreeneihin, sekä piipahdimme muutamassa näyttelyssä. Vähitellen niitä tuttuja olikin jo kertynyt melkoinen kööri! Olen iloinen, että uutena harrastajana minut otettiin niin hyvin vastaan. Toivoisin saman kokemuksen ihan jokaiselle uudelle rodunystävälle.
Ensimmäiseen valkkariyhdistyksen kokoukseen uskaltauduin syksyllä 2012, ja koska innokkaita ei ollut jonoksi asti erilaisiin tehtäviin, päädyin toiseksi toiminnantarkastajaksi. Tuon tehtävän ehdin hoitaa kerran keväällä 2013. Vuoden 2014 syyskokouksessa tulin valituksi yhdistyksen hallitukseen, jossa olen toiminut vuodet 2014-2017, ja saman ajan yhdistyksen rahastonhoitajana. Olen päivittänyt yhdistyksen terveystietokantaa VALTE:a 2014-2016 ja 2015 hoidin hetken aikaa pentuvälitystä. Lisäksi toimin 2015 yhdistyksen jalostustoimikunnan jäsenenä. Koulutukset & pätevyydet
Luonnetesti koetoimitsija MH-luonnekuvaus B-toimihenkilö Kasvattajan peruskurssi Kasvattajan jatkokurssi Luonnetestituomarikoulutus keskeytetty terveyssyistä 2016 Jäsenyydet Suomen Kennelliitto Suomen Valkoinenpaimenkoira - Finlands Vit Herdehund ry Nu-Pun Koiraklubi ry Suomen Palveluskoiraliitto (tilaaja) |
Yleistä minustaOlen Paula, nipinnapin 70-luvun puolella syntynyt entinen Espoolainen. Nykyään asun Hyönölässä, entisen Nummi-Pusulan alueella, neljän valkoisenpaimenkoiran ja avomiehen kanssa omakotitalossa metsän äärellä.
En ole ikinä elänyt koiratta, ajatuskin tuntuu kummalliselta. Lapsuudenkodissa meillä oli boksereita, kuulemani mukaan ensimmäisellä sanallakin kutsuin silloista bokseriamme Cherrya. Ensimmäisinä elinvuosinani tulikin monet viikonloput vietettyä vanhempieni mukana koiraharrastuksissa. Ensimmäinen ihan oma koirani oli kuitenkin kääpiövillakoira Sulo, joka tuli rikastamaan elämääni vuonna 2001. Sulo on yhä voimissaan, mutta muutti 2012 äitini luokse eläkepäiviä viettämään turvallisuussyistä, kun Sulolla alkoi mennä sukset isompien kanssa ristiin. Villakoiravuosien jälkeen ensimmäinen valkoinenpaimenkoira Ronni tuli taloon heti avarampiin maisemiin muutettuani vuonna 2010. Siitä se sitten lähti, nyt niitä on tuossa neljä. Kiintiö on toistaiseksi siis täynnä, nuoriso vie ajan tällä hetkellä niin täydellisesti. 
Kepposen kanssa paimentamassa
|